Tietoa minusta

Heidi Piri

Moikka, mun nimi on Heidi ja asun perheeni kanssa Seinäjoella. Olen neuropsykiatrinen valmentaja ja opiskelen parhaillani työnohjaajaksi. Vapaa-ajallani olen mukana järjestötyössä ja rapsuttelen rakkaita lemmikkejäni.

Luonteeltani olen vähän sellainen ikuinen haaveilija ja haluan jatkuvasti oppia uutta. Ehkä joskus opin myös olemaan ylpeä nuoruuden tatuoinneistani…ehkä? Eletty elämä näkyy ja tuntuu, mutta se on tuonut minut tähän pisteeseen.

Sitten on vielä tämä MindPoint. MindPoint on kuin risteys täynnä sekavia tienviittoja. Yritän selittää sen tähänastista matkaa.

Miksi yrittäjäksi?

Ensimmäinen ajatus itsestä yrittäjänä tuntui haastavalle. Minä kun olen tottunut tekemään työtä, enkä täyttämään asiakirjoja. Olen työskennellyt hoitajana terveydenhuollon eri yksiköissä, joista psykiatrisella puolella yli 10 vuoden ajan. Niihin vuosiin on sisältynyt valtava määrä kokemusta, kohtaamisia, ristiriitoja ja ystävyyttä.

Ensimmäisen merkittävän haasteeni koin vuonna 2016, jolloin en tiennyt mitä tehdä asiakkaani kanssa. En löytänyt hänen kanssaan yhteisymmärrystä ja ihmettelin “mitä edes tarkoittaa nepsy?”

Suoritin neuropsykiatrisen valmentajan täydennyskoulutuksen ja uusi ammatillinen maailma aukesi. Siitä lähtien työni on painottunut neuropsykiatrisiin häiriöihin, niiden tutkimiseen, hoitoon ja aiheeseen liittyviin koulutuksiin.

Ilokseni neuropsykiatriset häiriöt ovat saaneet valtavaa huomiota osakseen, mutta haastetta luovat silti erilaiset lähetekäytännöt ja tutkimusten ruuhkautuminen. Tutkimuksiin pääsy saattaa viivästyä ja ongelmat kasaantuvat, jolloin muut mahdolliset haasteet vievät voimavaroja – oikeastaan meiltä kaikilta.

Neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen ja tutkiminen on tärkeää kuntoutuksen suunnittelun ja yksilön elämänlaadun parantamiseksi. Siksi aikuisten ADHD ja ADHD-tutkimukset ovat sydäntäni lähellä.

Tukea muutokseen

Tässä vaiheessa ammatillista polkuani kiinnitin huomiota työhyvinvointiin. Ammatista ja koulutustasosta riippumatta me kaikki tarvitsemme joskus ulkopuolisen näkökulmaa asioihin. Työn kuormitus ja siitä nousevat tunteet, tai alati tapahtuvat muutokset työkulttuurissa ja yhteiskunnassa vaikuttavat kaikki toisiinsa. Käytännön ihmisenä lähdin taas etsimään konkreettista apua.

Lyhytterapiakoulutus oli loppusuoralla, mutta jotain puuttui. Oma ammatillinen osaaminen on luonut itsevarmuutta, mutta kaipasin silti jotain lisää. Aloitin työnohjaajan opinnot ja jälleen aukesi uusi maailma. (Koulutuksen järjestäjä Stepbystep on Suomen työnohjaajat ry:n hyväksymä)

Nyt tuntuu, että omien kokemusten ja hankittujen lisäkoulutusten kautta paketti alkaa olla valmis ja sekavat tienviitat alkavat hahmottua selkeämmiksi. Näitä polkuja haluan opastaa myös muille ja auttaa löytämään sen oikean suunnan elämässä.

Olen selkeyttänyt omaa polkuani puolisoni avulla ja saanut häneltä uusia näkökulmia. Pakkohan sitäkin oli välillä kuunnella, ja vaikka haluankin selvittää asiat itse, oli hänestä paljon apua tällä matkalla.